Uudet yksityisviestit-Forum breadcrumbs – You are here:Seksi𝓯𝓸𝓸𝓻𝓾𝓶𝓲seksifoorumi-keskustelu.fi Aihealueet:: Novellit 📝Olen narttuseefferi, karkaan koto …Olen narttuseefferi, karkaan kotoa ja saan urokselta.
724 Posts#1 · 8.8.2022, 18:42Quote from KoiraKaveri on 8.8.2022, 18:42Olen hieman erilainen narttuseefferi! Olen flexin päässä ja omistajani kanssa iltalenkillä ja haistelen toisten tuotoksia ja merkkailen. Paljon löytyy jänniä hajuja! Syysilta on hämärä, on satanut vettä ja on lämmin. Kostea ilma tuo hajut voimakkaasti esiin eikä omistajani tiedä mitään siitä, mitä viestejä maasta vaistoan. Tästä on mennyt kiimainen uroskoira, kyllä sen hajusta voi päätellä. Kuollut sammakko. Omistajani on nahkatakkinen tyttö. Ei antaisi minun haistella kovin pitkään, hän on kärsimätön laumanjohtaja. Tuonnekaan sivutielle ei saisi mennä, vaikka mieli tekisi, siellä tuoksuu mielenkiintoiselta.
Kotona pyyhitään tassut. Rivitaloasunnon tuoksu on tuttu ja turvallinen, tämä on reviirini, tiedän että lauman jäsenenä on tehtäväni vartioida sitä. Nyt koiranruokanappuloita omasta kupista, päivän parhaita hetkiä.
Olemme menneet nukkumaan. Tiedän, että astutusajankohtani olisi nyt kyllä parhaimillaan ja nousen varovasti vuoteesta ylös, livahdan olohuoneen puolelle. Miten täältä pääsisi ulos? Kai jostakin sentään. Jospa koettaisi etuovea, eihän emäntä sitä laita lukkoon, kun minä olen täällä. Kahvasta vain etutassuilla varovasti rämäyttää ja pusken samalla. Ulospäinhän tämä aukeaa. Voi pojat, onnistuihan se! Järkevänä koirana olen nähnyt ihmisten avaavan oven kahvasta. Jolkotan kadulle epäröimättä, jännitävälle parittelukaverin etsintämatkalle. Karkuun vain! Ulko-ovi jäi auki, mutta en minä siitä mitään välitä. Muistan kyllä missä niitä koira-aitauksia oli – kun painaa tuonne pellon suuntaan, pääsee harvaan asutulle alueelle. Täyttä ravia vain. kynnet rapsahtelee kosteaa asfalttia vasten.
Perillä ollaan, täältähän haukkumista olen kuullut usein. Omakotitaloja, outoja tuoksuja ja on vähän pelottava paikka.
Komean uroksen löytyessä pitää vain mennä iloisesti hieromaan tuttavuutta verkon läpi. Löysinkin komean jämtlanninpystykorvan, se haukkuu minulle melkoisesti. Käännän kylkeni sille ja haistelen maata, lähestyn nyt aitausta kaartaen. Se rauhoittuu hieman haukkumasta ja alkaa olla utelias, kai tuoksuni kertoo sille jotakin. Elekielellä taas puhumaan niinkuin koirat ainakin. Ei mitään hätää. Leikitäänkö vähän? Tykkään susta! Osoitan halukkuutta paritella ja tarjoan peräpäätäni verkkoa vasten, uros haistelee peppuani huolellisesti ja lopulta nuolee verkon läpi haaruksiani. Kirsuuni lemahtelee uroksen tuoksu, miltä moinen ulkona viihtyvä uros tuoksuukaan; voimakkaasti! Uroksen nuolenta tuntuu sen verran hyvältä, että painan peppuani verkkoa vasten vielä tiukemmin, nauttien sen karheasta kielestä.
Sitten aitauksen ali kaivautumaan, täytyyhän pentuja saada. Taitaa uros ihmetellä, että onko tämä edes mahdollista – ehkä se luulee näkevänsä ihanaa unta, iso tyttö tulossa. Kaivan, kaivan vielä vähän. Saa oikein kunnolla käyttää kynsiä. Mullan tuoksu on makea.
Mitä se minusta arvelee, kun tunkeudun sen reviirille? Välillä koitan, että mahtuukos tästä jo, uros on toisaalta hieman levoton mutta ei mahda sille mitään, että seksiä tekee mieli.
Sisällä ollaan, multaisena, kun piti niin ryömiä, että mahtuu. Ensin vähän nuollaan sen kuonoa ja varovasti leikitään. sitten annan heti perää tyrkylle. Häntää vain sivuun ja kohta saat antaa minulle kyytiä, tästä tämä nyt sitten alkaa. Se kiertelee takanani haistellen jalkoväliäni ja nuollen, osoittaen astutus aikeensa. Kiusoittelen ja menen karkuun sen alta, jotta saisin sen innostumaan kunnolla! Päästäänkö vauhtiin? Ensin kokeillaan vähän. Uros hyppää välillä selkääni, nylkyttää vähän kuitenkaan edes oikeaan paikkaan osumatta, taitaa olla kokematon.
Noniin, koska tämä alkaa? Selkääni hypätään taas ja se koettaa löytää pimppiäni, en näe taakseni. Uros osuu viimein minne yrittikin. Vähän kipeää tekee, kun nylkyttävä, kiimainen uros työntyy rajusti sisääni. Sen etutassut puristuvat kupeilleni. Sen omistaja saisi leikkata sen kynnet joskus. Vähän pyllistän ja nostan kuononi taivasta kohti. Urisen hiljaa ja antaudun sille täysin. Jännitän koiranlihaksiani ja nautin. Nautin. Anna mennä vaan kaverini! Anna mennä vaan! Anna mennä vaan! Se antaa rajua kyytiä ja nytkyttää epäröimättä edestakaisin. Sen penis kasvaa todella nopeasti sisälläni täyteen mittaansa ja paisuvainen hieroo todella miellyttävästi. Tuntuu myös kipua. Toisaalta nautin siitäkin.
Nyt sen tunnen. Uros muuttuu yllättäen hervottomaksi ja makaa selkääni vasten. Jotakin varmaan ruiskuaa sisääni, olemme nalkissa. Tuntuu oudolta pimpissä.
Se nostaa toisen takajalkansa takalistoni yli ja nousee päältäni, jäämme peput vastakkain. Ei voi kuin olla ja nauttia, supistella alavatsalihaksiaan, jotta tuntisi koiran peniksen sisällään mahdollisimman hyvin.
Hellitti. Irtaudumme lopulta, ei muuta sitten, kuin pusu kaverille ja aidan ali. Pitää lähteä kotiin… Omistajaani odottaakin yllätys muutaman kuukauden päästä!
Näinkös tässä kävikin?
Olen hieman erilainen narttuseefferi! Olen flexin päässä ja omistajani kanssa iltalenkillä ja haistelen toisten tuotoksia ja merkkailen. Paljon löytyy jänniä hajuja! Syysilta on hämärä, on satanut vettä ja on lämmin. Kostea ilma tuo hajut voimakkaasti esiin eikä omistajani tiedä mitään siitä, mitä viestejä maasta vaistoan. Tästä on mennyt kiimainen uroskoira, kyllä sen hajusta voi päätellä. Kuollut sammakko. Omistajani on nahkatakkinen tyttö. Ei antaisi minun haistella kovin pitkään, hän on kärsimätön laumanjohtaja. Tuonnekaan sivutielle ei saisi mennä, vaikka mieli tekisi, siellä tuoksuu mielenkiintoiselta.
Kotona pyyhitään tassut. Rivitaloasunnon tuoksu on tuttu ja turvallinen, tämä on reviirini, tiedän että lauman jäsenenä on tehtäväni vartioida sitä. Nyt koiranruokanappuloita omasta kupista, päivän parhaita hetkiä.
Olemme menneet nukkumaan. Tiedän, että astutusajankohtani olisi nyt kyllä parhaimillaan ja nousen varovasti vuoteesta ylös, livahdan olohuoneen puolelle. Miten täältä pääsisi ulos? Kai jostakin sentään. Jospa koettaisi etuovea, eihän emäntä sitä laita lukkoon, kun minä olen täällä. Kahvasta vain etutassuilla varovasti rämäyttää ja pusken samalla. Ulospäinhän tämä aukeaa. Voi pojat, onnistuihan se! Järkevänä koirana olen nähnyt ihmisten avaavan oven kahvasta. Jolkotan kadulle epäröimättä, jännitävälle parittelukaverin etsintämatkalle. Karkuun vain! Ulko-ovi jäi auki, mutta en minä siitä mitään välitä. Muistan kyllä missä niitä koira-aitauksia oli – kun painaa tuonne pellon suuntaan, pääsee harvaan asutulle alueelle. Täyttä ravia vain. kynnet rapsahtelee kosteaa asfalttia vasten.
Perillä ollaan, täältähän haukkumista olen kuullut usein. Omakotitaloja, outoja tuoksuja ja on vähän pelottava paikka.
Komean uroksen löytyessä pitää vain mennä iloisesti hieromaan tuttavuutta verkon läpi. Löysinkin komean jämtlanninpystykorvan, se haukkuu minulle melkoisesti. Käännän kylkeni sille ja haistelen maata, lähestyn nyt aitausta kaartaen. Se rauhoittuu hieman haukkumasta ja alkaa olla utelias, kai tuoksuni kertoo sille jotakin. Elekielellä taas puhumaan niinkuin koirat ainakin. Ei mitään hätää. Leikitäänkö vähän? Tykkään susta! Osoitan halukkuutta paritella ja tarjoan peräpäätäni verkkoa vasten, uros haistelee peppuani huolellisesti ja lopulta nuolee verkon läpi haaruksiani. Kirsuuni lemahtelee uroksen tuoksu, miltä moinen ulkona viihtyvä uros tuoksuukaan; voimakkaasti! Uroksen nuolenta tuntuu sen verran hyvältä, että painan peppuani verkkoa vasten vielä tiukemmin, nauttien sen karheasta kielestä.
Sitten aitauksen ali kaivautumaan, täytyyhän pentuja saada. Taitaa uros ihmetellä, että onko tämä edes mahdollista – ehkä se luulee näkevänsä ihanaa unta, iso tyttö tulossa. Kaivan, kaivan vielä vähän. Saa oikein kunnolla käyttää kynsiä. Mullan tuoksu on makea.
Mitä se minusta arvelee, kun tunkeudun sen reviirille? Välillä koitan, että mahtuukos tästä jo, uros on toisaalta hieman levoton mutta ei mahda sille mitään, että seksiä tekee mieli.
Sisällä ollaan, multaisena, kun piti niin ryömiä, että mahtuu. Ensin vähän nuollaan sen kuonoa ja varovasti leikitään. sitten annan heti perää tyrkylle. Häntää vain sivuun ja kohta saat antaa minulle kyytiä, tästä tämä nyt sitten alkaa. Se kiertelee takanani haistellen jalkoväliäni ja nuollen, osoittaen astutus aikeensa. Kiusoittelen ja menen karkuun sen alta, jotta saisin sen innostumaan kunnolla! Päästäänkö vauhtiin? Ensin kokeillaan vähän. Uros hyppää välillä selkääni, nylkyttää vähän kuitenkaan edes oikeaan paikkaan osumatta, taitaa olla kokematon.
Noniin, koska tämä alkaa? Selkääni hypätään taas ja se koettaa löytää pimppiäni, en näe taakseni. Uros osuu viimein minne yrittikin. Vähän kipeää tekee, kun nylkyttävä, kiimainen uros työntyy rajusti sisääni. Sen etutassut puristuvat kupeilleni. Sen omistaja saisi leikkata sen kynnet joskus. Vähän pyllistän ja nostan kuononi taivasta kohti. Urisen hiljaa ja antaudun sille täysin. Jännitän koiranlihaksiani ja nautin. Nautin. Anna mennä vaan kaverini! Anna mennä vaan! Anna mennä vaan! Se antaa rajua kyytiä ja nytkyttää epäröimättä edestakaisin. Sen penis kasvaa todella nopeasti sisälläni täyteen mittaansa ja paisuvainen hieroo todella miellyttävästi. Tuntuu myös kipua. Toisaalta nautin siitäkin.
Nyt sen tunnen. Uros muuttuu yllättäen hervottomaksi ja makaa selkääni vasten. Jotakin varmaan ruiskuaa sisääni, olemme nalkissa. Tuntuu oudolta pimpissä.
Se nostaa toisen takajalkansa takalistoni yli ja nousee päältäni, jäämme peput vastakkain. Ei voi kuin olla ja nauttia, supistella alavatsalihaksiaan, jotta tuntisi koiran peniksen sisällään mahdollisimman hyvin.
Hellitti. Irtaudumme lopulta, ei muuta sitten, kuin pusu kaverille ja aidan ali. Pitää lähteä kotiin… Omistajaani odottaakin yllätys muutaman kuukauden päästä!
Näinkös tässä kävikin?
Last edited on 10.8.2022, 13:55 by KoiraKaveri
Olen narttuseefferi, karkaan kotoa ja saan urokselta.
Quote from KoiraKaveri on 8.8.2022, 18:42Olen hieman erilainen narttuseefferi! Olen flexin päässä ja omistajani kanssa iltalenkillä ja haistelen toisten tuotoksia ja merkkailen. Paljon löytyy jänniä hajuja! Syysilta on hämärä, on satanut vettä ja on lämmin. Kostea ilma tuo hajut voimakkaasti esiin eikä omistajani tiedä mitään siitä, mitä viestejä maasta vaistoan. Tästä on mennyt kiimainen uroskoira, kyllä sen hajusta voi päätellä. Kuollut sammakko. Omistajani on nahkatakkinen tyttö. Ei antaisi minun haistella kovin pitkään, hän on kärsimätön laumanjohtaja. Tuonnekaan sivutielle ei saisi mennä, vaikka mieli tekisi, siellä tuoksuu mielenkiintoiselta.
Kotona pyyhitään tassut. Rivitaloasunnon tuoksu on tuttu ja turvallinen, tämä on reviirini, tiedän että lauman jäsenenä on tehtäväni vartioida sitä. Nyt koiranruokanappuloita omasta kupista, päivän parhaita hetkiä.
Olemme menneet nukkumaan. Tiedän, että astutusajankohtani olisi nyt kyllä parhaimillaan ja nousen varovasti vuoteesta ylös, livahdan olohuoneen puolelle. Miten täältä pääsisi ulos? Kai jostakin sentään. Jospa koettaisi etuovea, eihän emäntä sitä laita lukkoon, kun minä olen täällä. Kahvasta vain etutassuilla varovasti rämäyttää ja pusken samalla. Ulospäinhän tämä aukeaa. Voi pojat, onnistuihan se! Järkevänä koirana olen nähnyt ihmisten avaavan oven kahvasta. Jolkotan kadulle epäröimättä, jännitävälle parittelukaverin etsintämatkalle. Karkuun vain! Ulko-ovi jäi auki, mutta en minä siitä mitään välitä. Muistan kyllä missä niitä koira-aitauksia oli – kun painaa tuonne pellon suuntaan, pääsee harvaan asutulle alueelle. Täyttä ravia vain. kynnet rapsahtelee kosteaa asfalttia vasten.
Perillä ollaan, täältähän haukkumista olen kuullut usein. Omakotitaloja, outoja tuoksuja ja on vähän pelottava paikka.
Komean uroksen löytyessä pitää vain mennä iloisesti hieromaan tuttavuutta verkon läpi. Löysinkin komean jämtlanninpystykorvan, se haukkuu minulle melkoisesti. Käännän kylkeni sille ja haistelen maata, lähestyn nyt aitausta kaartaen. Se rauhoittuu hieman haukkumasta ja alkaa olla utelias, kai tuoksuni kertoo sille jotakin. Elekielellä taas puhumaan niinkuin koirat ainakin. Ei mitään hätää. Leikitäänkö vähän? Tykkään susta! Osoitan halukkuutta paritella ja tarjoan peräpäätäni verkkoa vasten, uros haistelee peppuani huolellisesti ja lopulta nuolee verkon läpi haaruksiani. Kirsuuni lemahtelee uroksen tuoksu, miltä moinen ulkona viihtyvä uros tuoksuukaan; voimakkaasti! Uroksen nuolenta tuntuu sen verran hyvältä, että painan peppuani verkkoa vasten vielä tiukemmin, nauttien sen karheasta kielestä.
Sitten aitauksen ali kaivautumaan, täytyyhän pentuja saada. Taitaa uros ihmetellä, että onko tämä edes mahdollista – ehkä se luulee näkevänsä ihanaa unta, iso tyttö tulossa. Kaivan, kaivan vielä vähän. Saa oikein kunnolla käyttää kynsiä. Mullan tuoksu on makea.
Mitä se minusta arvelee, kun tunkeudun sen reviirille? Välillä koitan, että mahtuukos tästä jo, uros on toisaalta hieman levoton mutta ei mahda sille mitään, että seksiä tekee mieli.
Sisällä ollaan, multaisena, kun piti niin ryömiä, että mahtuu. Ensin vähän nuollaan sen kuonoa ja varovasti leikitään. sitten annan heti perää tyrkylle. Häntää vain sivuun ja kohta saat antaa minulle kyytiä, tästä tämä nyt sitten alkaa. Se kiertelee takanani haistellen jalkoväliäni ja nuollen, osoittaen astutus aikeensa. Kiusoittelen ja menen karkuun sen alta, jotta saisin sen innostumaan kunnolla! Päästäänkö vauhtiin? Ensin kokeillaan vähän. Uros hyppää välillä selkääni, nylkyttää vähän kuitenkaan edes oikeaan paikkaan osumatta, taitaa olla kokematon.
Noniin, koska tämä alkaa? Selkääni hypätään taas ja se koettaa löytää pimppiäni, en näe taakseni. Uros osuu viimein minne yrittikin. Vähän kipeää tekee, kun nylkyttävä, kiimainen uros työntyy rajusti sisääni. Sen etutassut puristuvat kupeilleni. Sen omistaja saisi leikkata sen kynnet joskus. Vähän pyllistän ja nostan kuononi taivasta kohti. Urisen hiljaa ja antaudun sille täysin. Jännitän koiranlihaksiani ja nautin. Nautin. Anna mennä vaan kaverini! Anna mennä vaan! Anna mennä vaan! Se antaa rajua kyytiä ja nytkyttää epäröimättä edestakaisin. Sen penis kasvaa todella nopeasti sisälläni täyteen mittaansa ja paisuvainen hieroo todella miellyttävästi. Tuntuu myös kipua. Toisaalta nautin siitäkin.
Nyt sen tunnen. Uros muuttuu yllättäen hervottomaksi ja makaa selkääni vasten. Jotakin varmaan ruiskuaa sisääni, olemme nalkissa. Tuntuu oudolta pimpissä.
Se nostaa toisen takajalkansa takalistoni yli ja nousee päältäni, jäämme peput vastakkain. Ei voi kuin olla ja nauttia, supistella alavatsalihaksiaan, jotta tuntisi koiran peniksen sisällään mahdollisimman hyvin.
Hellitti. Irtaudumme lopulta, ei muuta sitten, kuin pusu kaverille ja aidan ali. Pitää lähteä kotiin… Omistajaani odottaakin yllätys muutaman kuukauden päästä!
Näinkös tässä kävikin?
Olen hieman erilainen narttuseefferi! Olen flexin päässä ja omistajani kanssa iltalenkillä ja haistelen toisten tuotoksia ja merkkailen. Paljon löytyy jänniä hajuja! Syysilta on hämärä, on satanut vettä ja on lämmin. Kostea ilma tuo hajut voimakkaasti esiin eikä omistajani tiedä mitään siitä, mitä viestejä maasta vaistoan. Tästä on mennyt kiimainen uroskoira, kyllä sen hajusta voi päätellä. Kuollut sammakko. Omistajani on nahkatakkinen tyttö. Ei antaisi minun haistella kovin pitkään, hän on kärsimätön laumanjohtaja. Tuonnekaan sivutielle ei saisi mennä, vaikka mieli tekisi, siellä tuoksuu mielenkiintoiselta.
Kotona pyyhitään tassut. Rivitaloasunnon tuoksu on tuttu ja turvallinen, tämä on reviirini, tiedän että lauman jäsenenä on tehtäväni vartioida sitä. Nyt koiranruokanappuloita omasta kupista, päivän parhaita hetkiä.
Olemme menneet nukkumaan. Tiedän, että astutusajankohtani olisi nyt kyllä parhaimillaan ja nousen varovasti vuoteesta ylös, livahdan olohuoneen puolelle. Miten täältä pääsisi ulos? Kai jostakin sentään. Jospa koettaisi etuovea, eihän emäntä sitä laita lukkoon, kun minä olen täällä. Kahvasta vain etutassuilla varovasti rämäyttää ja pusken samalla. Ulospäinhän tämä aukeaa. Voi pojat, onnistuihan se! Järkevänä koirana olen nähnyt ihmisten avaavan oven kahvasta. Jolkotan kadulle epäröimättä, jännitävälle parittelukaverin etsintämatkalle. Karkuun vain! Ulko-ovi jäi auki, mutta en minä siitä mitään välitä. Muistan kyllä missä niitä koira-aitauksia oli – kun painaa tuonne pellon suuntaan, pääsee harvaan asutulle alueelle. Täyttä ravia vain. kynnet rapsahtelee kosteaa asfalttia vasten.
Perillä ollaan, täältähän haukkumista olen kuullut usein. Omakotitaloja, outoja tuoksuja ja on vähän pelottava paikka.
Komean uroksen löytyessä pitää vain mennä iloisesti hieromaan tuttavuutta verkon läpi. Löysinkin komean jämtlanninpystykorvan, se haukkuu minulle melkoisesti. Käännän kylkeni sille ja haistelen maata, lähestyn nyt aitausta kaartaen. Se rauhoittuu hieman haukkumasta ja alkaa olla utelias, kai tuoksuni kertoo sille jotakin. Elekielellä taas puhumaan niinkuin koirat ainakin. Ei mitään hätää. Leikitäänkö vähän? Tykkään susta! Osoitan halukkuutta paritella ja tarjoan peräpäätäni verkkoa vasten, uros haistelee peppuani huolellisesti ja lopulta nuolee verkon läpi haaruksiani. Kirsuuni lemahtelee uroksen tuoksu, miltä moinen ulkona viihtyvä uros tuoksuukaan; voimakkaasti! Uroksen nuolenta tuntuu sen verran hyvältä, että painan peppuani verkkoa vasten vielä tiukemmin, nauttien sen karheasta kielestä.
Sitten aitauksen ali kaivautumaan, täytyyhän pentuja saada. Taitaa uros ihmetellä, että onko tämä edes mahdollista – ehkä se luulee näkevänsä ihanaa unta, iso tyttö tulossa. Kaivan, kaivan vielä vähän. Saa oikein kunnolla käyttää kynsiä. Mullan tuoksu on makea.
Mitä se minusta arvelee, kun tunkeudun sen reviirille? Välillä koitan, että mahtuukos tästä jo, uros on toisaalta hieman levoton mutta ei mahda sille mitään, että seksiä tekee mieli.
Sisällä ollaan, multaisena, kun piti niin ryömiä, että mahtuu. Ensin vähän nuollaan sen kuonoa ja varovasti leikitään. sitten annan heti perää tyrkylle. Häntää vain sivuun ja kohta saat antaa minulle kyytiä, tästä tämä nyt sitten alkaa. Se kiertelee takanani haistellen jalkoväliäni ja nuollen, osoittaen astutus aikeensa. Kiusoittelen ja menen karkuun sen alta, jotta saisin sen innostumaan kunnolla! Päästäänkö vauhtiin? Ensin kokeillaan vähän. Uros hyppää välillä selkääni, nylkyttää vähän kuitenkaan edes oikeaan paikkaan osumatta, taitaa olla kokematon.
Noniin, koska tämä alkaa? Selkääni hypätään taas ja se koettaa löytää pimppiäni, en näe taakseni. Uros osuu viimein minne yrittikin. Vähän kipeää tekee, kun nylkyttävä, kiimainen uros työntyy rajusti sisääni. Sen etutassut puristuvat kupeilleni. Sen omistaja saisi leikkata sen kynnet joskus. Vähän pyllistän ja nostan kuononi taivasta kohti. Urisen hiljaa ja antaudun sille täysin. Jännitän koiranlihaksiani ja nautin. Nautin. Anna mennä vaan kaverini! Anna mennä vaan! Anna mennä vaan! Se antaa rajua kyytiä ja nytkyttää epäröimättä edestakaisin. Sen penis kasvaa todella nopeasti sisälläni täyteen mittaansa ja paisuvainen hieroo todella miellyttävästi. Tuntuu myös kipua. Toisaalta nautin siitäkin.
Nyt sen tunnen. Uros muuttuu yllättäen hervottomaksi ja makaa selkääni vasten. Jotakin varmaan ruiskuaa sisääni, olemme nalkissa. Tuntuu oudolta pimpissä.
Se nostaa toisen takajalkansa takalistoni yli ja nousee päältäni, jäämme peput vastakkain. Ei voi kuin olla ja nauttia, supistella alavatsalihaksiaan, jotta tuntisi koiran peniksen sisällään mahdollisimman hyvin.
Hellitti. Irtaudumme lopulta, ei muuta sitten, kuin pusu kaverille ja aidan ali. Pitää lähteä kotiin… Omistajaani odottaakin yllätys muutaman kuukauden päästä!
Näinkös tässä kävikin?
Seksifoorumi-Keskustelu.fi
